Siirry sisältöön

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2020

fi sv en
Hae

Dynaamisia visualisointeja taloudesta ja työllisyydestä

Tällä sivulla voit tutustua dynaamisiin visualisointeihin, jotka tarjoavat lisää tietoa talouteen ja työllisyyteen liittyvistä aiheista. Visualisointien teemoja ovat julkisten menojen kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen eri maissa tulevien 50 vuoden aikana, työvoimassa tapahtuneet siirtymät vuosina 2017–2019 sekä vuosien 2017–2018 alueellisten työllisyyskokeiluiden vaikutukset työttömyysasteeseen. Lisäksi esitetään valtion kirjapitoyksiköiden tarkempia tilintarkastushavaintoja vuosilta 2017–2019.


Ikäsidonnaisten julkisten menojen kehitys EU-maissa

 

Kuviosta voit tarkastella, miten yhteenlaskettujen ikäsidonnaisten menojen suhde BKT:hen kehittyy EU-maissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa eri skenaarioiden mukaan noin 50 vuoden aikavälillä. Ikäsidonnaisia menoja ovat terveydenhuolto-, pitkäaikaishoito-, eläke-, koulutus- ja työttömyysmenot.

Kuvion yläosasta vasemmalta voit valita, tarkasteletko eri maiden tietoja tietyn skenaarion mukaan (”Tarkastele skenaarioittain”) vai tietyn maan tietoja usean eri skenaarion mukaan (”Tarkastele maittain”). Haluamasi skenaarion tai maan voit valita yläoikealta alasvetovalikosta. Skenaarioita ovat esimerkiksi korkean eliniän odotteen skenaario (+ 2 vuotta), matalamman syntyvyyden skenaario (–20 %) ja korkeamman työllisyysasteen skenaario (+ 2 %-yksikköä). Voit lisätä skenaarioita tai maita napauttamalla niitä kuvion alaosassa ja poistaa niitä napauttamalla uudestaan.

Kuviosta käy ilmi, että julkisten menojen kehitys tulevaisuudessa riippuu paljon laskelmien taustaoletuksista. Kun Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvua tarkastellaan eri skenaarioiden mukaan, huomataan, että taustaoletukset vaikuttavat tuloksiin voimakkaasti. Mikäli esimerkiksi oletetaan, että korkeiden ikäluokkien työllisyys kasvaa vahvemmin kuin perusskenaariossa, menojen kasvu jää perusskenaariota pienemmäksi. Toisaalta, mikäli oletetaan, että esimerkiksi maahanmuutto on vähäisempää kuin perusskenaariossa, menot kasvavat perusskenaariota voimakkaammin.

Kuviossa esitetyt tiedot ikäsidonnaisten menojen kehityksestä perustuvat EU-jäsenmaiden ja komission ikääntymistä ja kestävyyttä käsittelevän työryhmän (Working Group on Ageing Populations and Sustainability, AWG) tuottamaan julkaisuun ”The 2018 Ageing Report”. Kuviossa esitetyt tiedot on julkaistu vuonna 2018, ja niitä päivitetään kolmen vuoden välein. 

Tutustu ”The 2018 Ageing Report” -julkaisuun Euroopan komission englanninkielisillä sivuilla.


Työttömänä olevien joukko vaihtuu jatkuvasti ─ koronaepidemian vaikutukset alkavat näkyä työvoimasiirtymissä

 

 

Kuviosta voit tarkastella työmarkkinoilla tapahtuneita siirtymiä aina edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kuvion yläpuolisesta valikosta voit valita halutun vuosineljänneksen väliltä 2008/1—2020/3 sekä sukupuolen. Voit korostaa yksittäistä siirtymävirtaa, kun viet osoittimen sen kohdalle. Kuvion alla on esitetty kuvion luvut taulukkomuodossa. 

Kuviosta nähdään, että suurin osa työssäkäyvistä kävi töissä jo edellisen vuosineljänneksen aikana. Sama pätee työvoiman ulkopuolisiin henkilöihin eli opiskelijoihin, kotitaloustöitä tekeviin, asevelvollisiin ja muihin vastaaviin ryhmiin – näissä ryhmissä työmarkkinasiirtymät vuosineljännesten välillä ovat suhteellisen pieniä.

Viime vuosina eniten suhteellisia muutoksia on tapahtunut työttömien ryhmässä. Esimerkiksi vuoden 2019 heinä-syyskuussa 77 000 henkilöä pysyi työttömänä, 68 000 siirtyi työlliseksi ja 70 000 työvoiman ulkopuolelle. Vastaavasti uusia työttömiä tuli sekä työllisten piiristä (39 000) sekä työvoiman ulkopuolelta (50 000). Viimeisin tilastotieto on heinä-syyskuulta 2020: 88 000 henkilöä pysyi työttömänä, 75 000 siirtyi työlliseksi ja 82 000 työvoiman ulkopuolelle. Uusia työttömiä tuli työllisistä 49 000 ja työvoiman ulkopuolelta 74 000. Tiedot osoittavat, että työttömät eivät suinkaan ole ajassa vakiona pysyvä ryhmä, vaan jatkuvasti muuttuva joukko, josta siirrytään sekä töihin että työvoiman ulkopuolelle ja takaisin. Osalla työttömyys jatkuu jopa useita vuosia, osalla taas vain muutamia viikkoja. Siirtymiin vaikuttavat talouden suhdanteiden lisäksi myös työvoimapoliittiset toimenpiteet ja aktivointipalveluihin osallistuminen.

Covid 19 -epidemian vaikutus näkyy vuoden 2020 tammi-syyskuun tiedoissa. Työpaikkaa ei ole vaihdettu, kun taas työpaikkaa vaihtaneiden määrä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna kasvoi tasaisesti vastaavana aikana vuonna 2019. Työllisestä työttömäksi siirtyi vuoden 2020 huhti-syyskuussa enemmän henkilöitä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019. Työllisestä työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden määrä lähes kaksikertaistui vuoden 2020 huhti-kesäkuussa verrattuna alkuvuoteen kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019.

Kuviossa esitetyt tilastot perustuvat Tilastokeskuksen kuukausittaisen työvoimatutkimuksen tietoihin. Työvoimatutkimuksessa kerätään tietoja 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta ja työmarkkinoille osallistumisesta. Tilastot työvoimavirroista tuotetaan muodostamalla pitkittäisotos kahden peräkkäisen vuosineljänneksen otoksista. Mukaan rajataan ne vastaajat, jotka ovat olleet mukana kummallakin vuosineljänneksellä. Näin voidaan mitata saman vastaajan työmarkkina-aseman muutos kahden eri tutkimusajankohdan välillä.


Alueelliset työllisyyskokeilut vähensivät työttömyyttä

Visualisointi – Työllisyyskokeilun vaikutus työttömyysasteeseen

Karttaan on korostettu ne viisi ELY-keskusaluetta, joilla alueellisten työllisyyskokeilujen kokeilukunnat (23 kpl) sijaitsevat. Kokeilu kesti elokuusta 2017 joulukuuhun 2018. Kokeilukuntien rajat on merkitty paksulla viivalla. Ne ELY-keskusalueiden kunnat, joiden rajoja ei ole vahvistettu, eivät olleet mukana kokeilussa.  Voit valita tarkasteltavan ajanjakson kartan yläpuolella olevasta liukusäätimestä.

Valitun ajanjakson alkamis- ja päättymisajankohdan välinen muutos työttömyysasteessa (prosenttiyksikköä) on kuvattu värikoodein. Negatiivinen asteikko (siniset värisävyt) kuvaa työttömyyden vähentymistä ja positiivinen asteikko (punaiset värisävyt) työttömyyden kasvua valitulla ajanjaksolla. Jos tarkastellaan esimerkiksi ajanjaksoa 7/2015–12/2016 eli aikaa kaksi vuotta ennen kokeilua, nähdään työttömyysasteen muutoksissa paljon vaihtelua: joissakin kunnissa työttömyys kasvoi, joissakin väheni. Tätä vaihtelua esiintyy sekä tulevissa kokeilukunnissa että muissa kyseisten alueiden kunnissa.

Kokeilun aikana eli ajanjaksolla 7/2017–12/2018 suurimmassa osassa kuntia työttömyysaste laski. Työttömyysaste ei noussut yhdessäkään kokeilukunnassa, toisin kuin osassa kyseisten ELY-keskusalueiden muita kuntia.

Kartan tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitysrekisterin kunnittaisiin työttömyyslukuihin. Luvut löytyvät Tilastokeskuksen avoimesta Statfin-tietokannasta kohdasta Työmarkkinat.


Tilintarkastuksen havainnot vuosilta 2017–2019

Visualisointi – Tilintarkastuskertomus visualisoituna: huomautukset

Kuviosta voit tarkastella Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastushavaintoja vuosilta 2017–2019. Kuvion tiedot perustuvat kirjanpitoyksiköiden tilintarkastuskertomuksiin, ja siinä kerrotaan

  1. onko tilinpäätöksissä esitetty oikeat ja riittävät tiedot
  2. onko kirjanpitoyksiköiden sisäinen valvonta toimivaa
  3. ovatko kirjanpitoyksiköt noudattaneet talousarviota
  4. onko kirjanpitoyksikkö velvoitettu ilmoittamaan, mihin toimiin se on ryhtynyt saamansa huomautuksen johdosta.

Kuviosta näet, mitkä kirjanpitoyksiköt ovat saaneet huomautuksia edellä mainituista asioista (”Näytä huomautukset”). Huomautuksiin johtaneet syyt saat näkyviin napsauttamalla kirjanpitoyksikön nimeä.

Huomautusten määrä on hieman laskenut kolmessa vuodessa, sillä

  • vuonna 2017 huomautuksen sai 21 kirjanpitoyksikköä,
  • vuonna 2018 huomautuksen sai 16 kirjanpitoyksikköä
  • vuonna 2019 huomautuksen sai 15 kirjanpitoyksikköä.

Tarkastettavien kirjanpitoyksiköiden määrä voi vaihdella vuosittain: viime vuosina niitä on ollut hieman yli 60 vuodessa. Huomautuksen on siten saanut vuosina 2018–2019 joka neljäs kirjanpitoyksikkö ja vuonna 2017 peräti joka kolmas kirjanpitoyksikkö.

Kahdeksan kirjanpitoyksikköä on saanut huomautuksen joka vuosi vähintään viimeisen kolmen vuoden ajan.

Vuoden 2019 tilintarkastuksessa useamman kuin yhden huomautuksen saivat

  • Maahanmuuttovirasto
  • Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
  • Opetushallitus
  • Liikenne- ja viestintävirasto
  • Väylävirasto
  • ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.

Tarkastusvirasto velvoitti vuodelta 2019 kaksi kirjanpitoyksikköä ilmoittamaan sille toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet korjatakseen huomautukseen johtaneen asiantilan.

Väyläviraston tuli ilmoittaa, miten se pyrkii korjaamaan puutteet, jotka liittyvät Traffic Management Finland Groupille siirtyvän keskeneräisen omaisuuden käsittelyyn, hankeuusjaon budjetointiin ja seurantaan sekä kirjanpidon tositteiden tietoihin ja järjestämiseen.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tuli puolestaan ilmoittaa, miten se aikoo korjata puutteet keskitetysti hoidettavien talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien sisäisessä valvonnassa.

Visualisointien saavutettavuus

Tällä sivulla voit tutustua sivuston dynaamisiin visualisointeihin saavutettavassa tekstimuodossa. Kunkin visualisoinnin pääasiat on kuvattu niin, että ensin kerrotaan, mitä visualisoinnista voi nähdä. Tämän jälkeen kerrotaan visualisoinnin tärkein anti tiivistetysti. Lopuksi mainitaan, mihin visualisoinnissa esitetyt tiedot perustuvat. Visualisointien kuvaukset auttavat hahmottamaan olennaiset asiat niiden sisällöstä. Jokaista visualisoinnin esille tuomaa asiaa ei ole siis kuvattu sivulla erikseen, vaan sivulla on pyritty yhteenvetomaiseen esitystapaan.

Lataa vuosikertomus (pdf)