Siirry sisältöön

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2020

fi sv en
Hae

Tarkastusvirasto tuottaa tietoa tulevaisuuden tarpeisiin

Vuoden 2020 alkupuolella alkanut koronaviruspandemia on vaikuttanut merkittävästi sekä globaaliin että kansalliseen toimintaympäristöön. Me tarkastusvirastossa olemme osaltamme tukeneet valtionhallinnon kykyä toimia oikea-aikaisesti ja tuloksellisesti. Poikkeusoloissa olemme pyrkineet turvaamaan eduskunnan tietojen saannin ja tuottaneet ennakoivaa tietoa päätöksenteon tueksi. Olemme kehittäneet sidosryhmiemme tarpeisiin uusia, tarkastustietoa avaavia tuotteita ja kehittäneet toimintaamme joustavammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Olemme pystyneet järjestämään tarkastus- ja valvontatoimintamme myös poikkeusoloissa.


Tarkastustoiminnassa tavoitteemme on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Pyrimme toiminnallamme edistämään valtion taloudenhoidon tuloksellisuutta sekä luottamusta päätöksenteon tietoperustaan ja siihen, että suomalainen valtionhallinto toimii avoimesti, tuloksellisesti ja kestävästi. Tarkastustyössä huomioimme eri sidosryhmien odotukset sekä tarkastusympäristössä tunnistamamme riskit ja muutokset. Käymme sidosryhmien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, jotta pystymme tarkastustiedolla entistä paremmin tukemaan julkisen sektorin kehittämistä.

Valtion taloudenhoidon tuloksellisuus paranee tarkastus- ja valvontatietoon perustuvassa dialogissa

Arvioimme jatkuvasti julkisen talouden kehitysnäkymiä ja riskejä, joihin koronaviruspandemia ja sen aiheuttama poikkeustila vaikuttavat olennaisesti. Poikkeusoloissa talous supistuu ja siihen kohdistetaan suoria finanssipoliittisia toimia, minkä vuoksi olemme seuranneet julkista taloutta erityisen tarkasti. Annoimme tilanteen hoidosta ja julkisen talouden suunnitelmasta finanssipolitiikan valvonnan arvion toukokuussa. Keväällä julkaisimme myös blogisarjan koronaviruksen talousvaikutuksista. Blogeissa arvioimme esimerkiksi hallituksen talouspoliittisia toimia ja niiden ajoitusta sekä finanssipoliittisten sääntöjen kehittämisnäkymiä. Olemme huomioineet poikkeustilanteen myös käynnissä olevissa tarkastuksissa ja uusien tarkastusten suuntaamisessa.

Tarkastusviraston riskianalyysi on monipuolinen riskienhallinnan työkalu.

Tarkastustyön suunnittelun tueksi olemme laatineet riskianalyysin. Analyysissa olemme tunnistaneet asioita, joilla arvioimme olevan jatkossa merkitystä valtion taloudenhoidolle ja kestävälle valtiontaloudelle. Valtion taloudenhoidon keskeisiksi riskeiksi olemme tunnistaneet talousprosessien automatisoinnin, toimintojen ulkoistamisen ja tulosohjausjärjestelmän toiminnan. Merkittäviä valtiontalouden riskejä taas liittyy verotuksen muutostarpeisiin, osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon sekä päätöksenteon kyvykkyyteen. Valtiontalouden riskien tunnistamisessa olemme hyödyntäneet valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskuvaa. Käytämme riskianalyysiä toimintaympäristön seurannassa ja tarkastusaiheiden valinnassa. Analyysi voi tukea myös asiakkaidemme omaa riskinhallintaa.

Käymme tarkastus- ja valvontatiedon pohjalta dialogia eduskunnan, valtioneuvoston ja päätöksiä toimeenpanevan hallinnon kanssa. Dialogi on kehittävää ja tulevaisuuteen suuntaavaa, ja siinä keskitytään taloudenhoidon tuloksellisuuteen sekä sitä olennaisesti edistäneisiin ja haitanneisiin tekijöihin. Käymme dialogia tarkastusprosessin ohella asiantuntijatapaamisissa, työryhmissä sekä muissa sidosryhmätapaamisissa ja -tilaisuuksissa.

Tarkastus- ja valvontakertomusten ja blogien lisäksi olemme julkaisseet eduskunnan ja valtionhallinnon päätöksenteon tueksi tarkastusviraston katsauksia. Käsittelemme katsauksissa hallitusohjelmassa linjattuja tai muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita tarkastustemme ja sidosryhmiemme tuottaman tiedon valossa. Kirjoituksissa korostuvat valtiontalous ja siihen liittyvät riskit. Sidosryhmämme ovat kiittäneet katsauksiamme etenkin siitä, että ne tarjoavat monipuolista tietoa kompaktisti ja oikea-aikaisesti. Vuosikertomusjaksolla julkaisimme yhteensä kolme katsausta.

Jotta tarkastustyö olisi vaikuttavaa, sen tulee tarjota kokonaisnäkemys julkishallinnon tilasta oikeilla kanavilla. Yksi vaikuttamisen muoto ovat lausunnot ja kuulemiset. Annoimme raportointikaudella 14 asiantuntijalausuntoa eduskunnan valiokunnille ja 15 lausuntoa hallituksen esityksiä valmisteleville ministeriöille tai muulle hallinnolle. Viisi valiokuntaa pyysi asiantuntijoitamme kuultavaksi kokouksiinsa yhteensä 14 kertaa.

Systemaattisesti keräämämme palautteen ja vuoden 2019 sidosryhmäkyselyn tulosten perusteella tarkastuskohteet kokevat hyötyneensä tarkastustyöstämme. Sidosryhmien mielestä pystymme tarjoamaan heille olennaista tietoa, jonka pohjalta he voivat kehittää toimintaansa. Sidosryhmät kokevat yhteistyön tarkastajiemme kanssa toimivaksi. He ovat tyytyväisiä myös toimintamme eettisyyteen, vastuullisuuteen ja vaikuttavuuteen sekä palvelun laatuun ja vuorovaikutukseen.

Ennakoivalla tarkastusotteella tuotetaan entistä vaikuttavampaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Sidosryhmät arvostavat sitä, että katsomme yhä tiiviimmin tulevaisuuteen ja toimimme entistä konsultoivammin. Esimerkkinä kehittävästä ja ennakoivasta työstämme on kertomuskaudella valmistunut tarkastus vuonna 2017 voimaan tulleesta perustoimeentulotuen siirrosta kunnilta Kelalle. Arvioimme tarkastuksessa lain valmistelua ja lakimuutoksen toimeenpanon vaikutuksia toimeentulotuen kokonaisuuteen sekä tukiasiakkaiden kanssa toimiviin viranomaisiin. Hallitus valmistelee parhaillaan sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistusta, missä se voi hyödyntää tarkastustietoa aiemman lainvalmistelun vaiheista ja seurauksista.

Laadukas tarkastustyö parantaa luottamusta päätöksenteon tietoperustaan

Varmistamme riippumattomalla tarkastustyöllä, että valtion varoja käytetään lain ja talousarvion mukaisesti sekä tarkoituksenmukaisesti. Toteutimme raportointikaudella yhteensä 113 tarkastusta: 65 tilintarkastusta, 12 tuloksellisuustarkastusta, 2 laillisuustarkastusta, 3 finanssipolitiikan tarkastusta ja 31 puoluerahoitustarkastusta. Lisäksi valvoimme finanssipolitiikkaa ja vaalirahoitusta ja julkaisimme niistä lakisääteiset raportit.

Vuosikertomusjaksolla tarkastimme, miten puolustusvoimien strategisten suorituskykyhankkeiden elinkaarikustannukset on huomioitu hankevalmistelussa ja päätöksentekomallissa. Näin varmistamme, että HX-hävittäjähankinnasta päätettäessä hallinnolla ja eduskunnalla on käytettävissään oleellinen tieto kustannusvaikutuksista.

Seuraamme tarkastusten jälkiseurannoilla, onko hallinto pannut suosituksemme toimeen. Toteutamme jälkiseurannat keskimäärin kahden vuoden kuluttua tarkastusten valmistumisesta. Hallinto on ottanut kannanottomme hyvin huomioon toimintansa kehittämisessä. Raportointikaudella suosituksistamme 82 prosenttia on pantu toimeen kokonaan tai osittain.

Olemme uudistaneet tilintarkastuksen toimintatapaa merkittävästi ja kuulleet kehittämistyössä tarkastustiedon hyödyntäjiä. Tavoitteenamme on, että voimme tuottaa tilintarkastuksella tietoa entistä kattavammin ja keskitetymmin myös asiakkaan näkökulmasta. Varmistamme tilintarkastuksella jatkossakin päätöksenteon tietoperustan oikeellisuutta ja tuotamme päätöksentekijöille arvokasta tietoa koko valtion budjettitaloudesta.

Voimme tarjota päätöksentekijöille kokonaisvaltaisia tietopaketteja myös yhdistämällä laillisuus-, tuloksellisuus- ja finanssipolitiikan tarkastuksen asetelmia, aineistoja ja menetelmiä ns. monilajitarkastuksiksi. Raportointikaudella toteutimme Yhteishankintojen toteuttaminen- sekä Osakeyhtiömuoto valtionhallinnon toimintojen organisoimisessa -monilajitarkastukset.

Puolue- ja vaalirahoitusvalvonta on parantanut rahoituksen läpinäkyvyyttä.

Tarkastamme vuosittain sekä puoluerahoitusta että puolueiden valtionavustusta eli puoluetukea. Puolueet noudattavat rahoitussäännöksiä yleensä hyvin, mutta tällä kertaa havaitsimme pienpuolueiden tarkastuksissa lukuisia suorituksia, joista ei ollut tehty lain vaatimia ilmoituksia. Lisäksi havaitsimme tapauksia, joissa lain sallima tuen vuotuinen enimmäismäärä oli ylitetty. Tarkastusten jälkeen puolueet ovat ilmoittaneet ilmoitusrekisteriin puuttuvia tietoja. Tämä on parantanut puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä.

Tehtävänämme on arvioida finanssipolitiikan sääntöjen asettamista ja toteutumista. Valvoimme ja arvioimme julkisen talouden suunnitelman laadintaa ja toteuttamista, EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista sekä EU-sääntöjen sopivuutta Suomelle. Lisäksi valvoimme ja arvioimme julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen noudattamista ja siihen liittyvää korjausmekanismia, finanssipolitiikan perustana käytettävien makroennusteiden realistisuutta sekä makro- ja julkisen talouden ennusteiden luotettavuutta. Finanssipolitiikan valvonnan tulokset raportoimme kaksi kertaa vuodessa. Vuodesta 2017 lähtien olemme tehneet säännöllisesti myös ennusteiden jälkikäteisarviointia julkisen talouden suunnitelmasta annetun asetuksen perusteella. Valtioneuvoston tulee noudattaa tarkastusvirastossa antamiamme julkisia kannanottoja tai kertoa julkisesti, miksi niitä ei noudateta.

Valtiontaloutta tarkastellaan yhä enemmän ilmiöpohjaisesti. Kestävä kehitys on sisällytetty valtion talousarvioon kaikkia hallinnonaloja leikkaavana teemana vuodesta 2018 alkaen. Viime aikoina keskusteluun ovat lisäksi nousseet esimerkiksi sukupuolitietoinen budjetointi, hyvinvointibudjetointi ja lapsibudjetointi. Olemme tarkastusvirastossa käynnistäneet hankkeen, jossa selvitetään ilmiöpohjaisen budjetoinnin reunaehtoja ja hyviä käytäntöjä sekä Suomessa että muissa maissa. Hanke tuottaa tuloksia vuoden 2020 aikana. Tavoitteenamme on vahvistaa tietopohjaa ja tarjota valtionhallinnolle ja eduskunnalle työkaluja, kun hallitus jatkaa ilmiöpohjaisen budjetoinnin kehittämistä.

Luottamus valtionhallinnon avoimuuteen, tuloksellisuuteen ja kestävyyteen vahvistuu yhteistyössä

Vaikutamme toiminnallamme siihen, että veronmaksajat ja suomalaisen yhteiskunnan kanssa toimivat kansainväliset tahot luottavat suomalaisen valtionhallinnon kykyyn toimia avoimesti, tuloksellisesti ja taloudellisesti kestävästi. Luottamus vahvistuu yhteistyöllä ja tietoa jakamalla. Järjestimme marraskuussa 2019 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa seminaarin, jossa kansainväliset tarkastus- ja tilastoviranomaiset keskustelivat luotettavan tiedon merkityksestä julkistalouden ohjauksessa ja valvonnassa. Viranomaiset totesivat, että niiden yhteinen tavoite on varmentaa ja edistää sitä, että julkista taloutta kuvaavat kirjanpito- ja tilastotiedot ja niistä ammennettavat talousennusteet ovat luotettavia, jotta niiden pohjalta voidaan tehdä järkevää ja kestävää finanssipolitiikkaa.

Järjestämässämme VTV Nyt! Valtio konsernin emoyhtiönä -tapahtumassa joulukuussa 2019 keskusteltiin valtion konserniraportoinnin merkityksestä. Monissa maissa, kuten Ruotsissa ja Virossa, konserniraportointia tehdään jo koko valtion tasolla. Talouden ja toiminnan yhdistäminen voisi olla Suomessa hyvinkin toimiva ratkaisu. Parempi käsitys kokonaisuudesta parantaisi valtiokonsernin hallintaa, eivätkä esimerkiksi erityistehtäväyhtiöiden ja valtion sisäiset liiketapahtumat jäisi raportointikatveeseen.

Järjestimme eduskunnan tarkastusvaliokunnan kanssa seminaarin kestävän kehityksen raportoinnista helmikuussa 2020. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ETT) jäsen Eva Lindström esitteli tuoretta ETT:n katsausta EU:n kestävän kehityksen raportoinnista. Lindströmin mukaan EU:lta puuttuu kokonaisvaltainen kestävän kehityksen strategia, jossa määriteltäisiin EU:n kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030. Lindströmin mukaan tarkastajilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa ja edistämisessä, sillä raportoitujen tietojen oikeellisuus pitää varmistaa.

Aktiivisella sidosryhmätoiminnalla haluamme edistää keskustelua ajankohtaisista asioista ja koota sidosryhmiä keskustelemaan tarkastusten teemoista. Tästä yhtenä esimerkkinä on oppimisympäristöjen digitalisaatiosta kokoamamme sidosryhmäraportti, jolla pyrimme vauhdittamaan tarkastuksen suositusten toimeenpanoa hallinnon ja sidosryhmien kesken.

Asiantuntijamme ovat toimineet erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä sekä useissa kansainvälisissä tarkastusmetodologioiden ja -standardien kehittämisryhmissä.

Raportointijaksolla olemme tukeneet hallinnon kehittämistä esimerkiksi

  • vaali-, puolue- ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita tarkastelevassa työryhmässä
  • sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnassa
  • valtion kehys- ja talousarviosuunnittelun menettelyjen ja sisällön kehittämisen työryhmässä
  • EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallinen valmistelu -työryhmässä
  • julkisen hallinnon tulosohjausta ja ohjauskokonaisuutta selvittävissä hankkeissa
  • ja julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden (VAHTI) johtoryhmässä.

Tarkastusvirastojen globaalin kattojärjestön INTOSAIn ympäristötarkastuksen työryhmässä aloitimme puheenjohtajana vuoden 2020 alussa. Puheenjohtajakaudella keskitymme erityisesti edistämään muovijätteen, kestävän liikenteen ja ilmastorahoituksen tarkastusta.

Edellisellä raportointikaudella uusitun strategiamme keskiössä ovat uudistuminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Panostamme osaamisen kehittämiseen mahdollistamalla yksilöidyt kehittymispolut koulutusten, valmennusohjelmien, henkilökiertojen, virkavapausjärjestelyjen sekä monipuolisen työssäoppimisen avulla. Käymme henkilöstön kanssa säännöllisesti kehittymiskeskustelut ja laadimme jokaiselle henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman. Näin varmistamme, että jokaisen osaaminen voi kehittyä tehtäväkenttämme mukaisesti.

Lisätietoa tarkastusviraston toiminnasta vuosikertomusjaksolla

Alla oleva linkki vie pdf-tiedostoon, jossa on tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusjulkaisuista syyskuusta 2019 elokuuhun 2020:

Tarkastusjulkaisut 9/2019-8/2020

Tutustu Valtiontalouden tarkastusviraston antamiin lausuntoihin.

Lisätietoja antaa

Jenni Leppälahti
Suunnittelupäällikkö
Lataa vuosikertomus (pdf)