Siirry sisältöön

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2020

fi sv en
Hae

Työllisyyden hoidossa tarvitaan täsmällistä tietoa keinojen vaikuttavuudesta

Valtio voi tukea työmarkkinoita työllisyyspolitiikan vaikuttavilla keinoilla, kuten yritysten palkkatuella tai nuorten työpajoilla. Hallituksen tulee selvittää uusien keinojen vaikutukset hyvin suunnitelluilla koeasetelmilla. Viranomaisten tulee tiivistää yhteistyötään, jotta ne voivat vastata paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin. Kaikkia palveluja ei voi siirtää verkkoon itsepalveluksi. Useita eri palveluja tarvitsevat asiakkaat hyötyvät eniten kasvokkaisista kohtaamisista.


Työllisyyden edistäminen on ollut viimeisten hallitusohjelmien keskeisimpiä tavoitteita. Työssäkäyvän väestön suhteellisen osuuden kasvattaminen on nähty tärkeäksi keinoksi turvata ihmisten toimeentulo ja hyvinvointipalvelut sekä supistaa kestävyysvajetta. Valtion velkaantuminen on jatkunut viime vuosien hienoisesta nousukaudesta huolimatta, ja väestön huoltosuhde heikkenee jatkuvasti väestön ikääntyessä.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen lähtökohtaisena tavoitteena on ollut nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja laskea työttömyysaste 4,8 prosenttiin. Vuoden 2020 koronavirusepidemia on lisännyt lomautuksia ja työttömyyttä, mikä hidastaa tavoitteiden saavuttamista.

Työllisyysaste ei erottele osa- ja kokoaikaisia töitä

Työllisyysaste kertoo työssäkäyvien suhteellisen osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä. Luku perustuu Tilastokeskuksen kuukausittaiseen työvoimatutkimukseen. Siinä työlliseksi lasketaan henkilö, joka on ollut tutkimusviikolla palkkatyössä vähintään tunnin.

Pelkkä työllisyysaste ei yksinään kerro työllisyyspolitiikan onnistumisesta. Jos valtaosa uusista työpaikoista on tilapäisiä tai osa-aikaisia, vain muutaman viikkotyötunnin tehtäviä, niiden merkitys verotulojen lisääjänä on vaatimaton verrattuna kokoaikaiseen palkkatyöhön.

Myös työpaikkojen laatu vaikuttaa verotuloihin.

Työllisyystoimista ja niiden vaikutuksista julkiseen talouteen olisikin hyvä laatia kokonaiskuva, jotta toimien valmisteluun saataisiin kattavampaa tietoa. Tarkastelussa tulee huomioida myös yksilö; tilapäinenkin työ voi tukea hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä.

Visualisointi: Työttömänä olevien joukko vaihtuu jatkuvasti

Seuraavasta visualisoinnista voit tarkastella työmarkkinoilla tapahtuneita siirtymiä aina edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Visualisoinnin yläpuolella on pudotusvalikko, josta voit valita halutun vuosineljänneksen (väliltä 2017/1—2019/3) sekä sukupuolen. Voit korostaa yksittäistä siirtymää, kun viet osoittimen sen kohdalle. Visualisoinnin alla on taulukko, josta näet myös kootusti valitsemaasi suodatukseen liittyvät luvut.

Tutustu visualisoinnin taustoihin täällä.

 

Palkkatukityö yrityksessä parantaa henkilön mahdollisuuksia työllistyä

Valtiolla on rajalliset mahdollisuudet luoda uusia, pysyviä työpaikkoja. Se voi kuitenkin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille esimerkiksi palkkatuella.   

Valtion työnantajille myöntämää palkkatukea pidetään jossain määrin vaikuttavana toimenpiteenä. Kotimaisten tutkimusten mukaan palkkatuettu työ yksityisessä yrityksessä parantaa henkilön työllistymistodennäköisyyttä palkkatukijakson jälkeen. Julkisen sektorin palkkatukityön ei ole havaittu vaikuttavan henkilön myöhempään työnsaantiin. Vuosina 2015–2019 palkkatuki yksityiselle sektorille väheni samalla kun kuntien palkkatuen käyttö kasvoi.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen vaatii pitkäjänteisyyttä – kokeilut on suunniteltava huolella

Kauan työttömänä olleiden matka avoimille työmarkkinoille on usein pitkä, ja osan työllistyminen on epätodennäköistä tukitoimista huolimatta. Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat TE-palvelujen lisäksi usein myös sosiaali- ja terveyspalveluja ja toimeentulotukea.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan sisältyi alueellinen työllisyyskokeilu, jossa kunnat ottivat vastuun oman alueensa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Vuosina 2017–2018 toteutettuun kokeiluun osallistui 23 kuntaa. Kokeilu rahoitettiin olemassa olevia resursseja uudelleen kohdentamalla.  

Visualisointi: Alueelliset työllisyyskokeilut vähensivät työttömyyttä

Oheiseen karttaan on korostettu ne viisi ELY-keskusaluetta, joilla alueellisten työllisyyskokeilujen kokeilukunnat sijaitsevat. Kokeilukuntien rajat on merkitty paksulla viivalla. Ne ELY-keskusalueiden kunnat, joiden rajoja ei sen sijaan ole vahvistettu, eivät olleet mukana kokeilussa. Voit valita tarkasteltavan ajanjakson, kun käytät kartan yläpuolella olevaa liukusäädintä ja vedät säätimet haluamiisi ajankohtiin.

Tutustu visualisoinnin taustoihin täällä.

Visualisointi – Työllisyyskokeilun vaikutus työttömyysasteeseen

Kokeilun aikana pitkäaikaistyöttömyys väheni ja työttömyysaste laski kokeilukunnissa. Kokeilun voidaan katsoa vähentäneen rekisterityöttömyyttä, mutta sitä ei tiedetä, kuinka moni työllistyi avoimille työmarkkinoille ja kuinka moni sijoittui TE-palveluiden kautta aktiivitoimiin.

Rekisterityöttömyys väheni työllisyyskokeiluun osallistuneissa kunnissa.

Työllisyyspolitiikassa tehdään paljon toimenpideuudistuksia ja kokeiluja. Kuluvalla hallituskaudella on tarkoitus toteuttaa työllisyyden kuntakokeilut. Työllisyyskokeilujen tulee perustua huolellisesti suunniteltuihin koeasetelmiin, kokeilujen tuloksia tulee seurata systemaattisesti ja niistä tulee tehdä  laadukkaita ja vertailukelpoisia vaikutusarviointeja. Lisäksi tulee varmistaa, että arviointien tuloksia käytetään toimenpiteitä kehitettäessä.

Viranomaisten yhteistyötä on syytä parantaa

Ohjelmakaudella 2014–2020 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeisiin on kohdennettu kansallista julkista rahoitusta noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä 75 prosenttia tulee valtiolta ja loput kunnilta. EU:n hyväksymän ohjelma-asiakirjan mukaan rahoitus on tarkoitettu heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

ESR-hanketoiminnan ja kansallisen työllisyyspolitiikan tavoitteiden yhteyttä tulee vahvistaa.

ESR-hankkeisiin on kuitenkin osallistunut pääosin työssäkäyviä ja opiskelijoita – työttömiä osallistujista on ollut vain noin joka neljäs. Osallistujat ovat monin muinkin tavoin keskimääräistä työtöntä paremmassa asemassa, eikä osallistumisen vaikutusta heidän työnsaantiinsa tai tuloihinsa ole pystytty arvioimaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tulisikin varmistaa, että ESR-hankerahoitus kohdentuu nykyistä paremmin keskeisille kohderyhmille. Ministeriön tulisi myös määritellä selkeämmin ESR-hanketoiminnan tavoite ja suhde kansalliseen työvoimapolitiikkaan.

On todettu, että ESR-hankkeisiin on vaikea löytää työttömiä osallistujia. Ilmeistä on, että hankerahoja myöntävien ELY-keskusten ja työttömistä työnhakijoista vastaavien TE-toimistojen yhteistyö ei tässä asiassa toimi riittävän hyvin.

Yhteistyötä tulee parantaa myös valtion ja kuntien välillä. Perustoimeentulotuen Kela-siirtoa koskevassa hallituksen esityksessä ei varmistettu riittävästi, että kuntien sosiaalityön ja taloudellisen tuen välinen yhteys säilyy etenkin heikossa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Lain valmistelussa ei myöskään arvioitu, miten lakimuutos vaikuttaa kuntien täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menoihin sekä esimerkiksi TE-toimistojen toimintaan.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa valtioneuvoston tulisikin varmistaa, että etuudet ja palvelut sovitetaan yhteen siten, että lain toimeenpano on sujuvaa sekä viranomaisten että asiakasryhmien kannalta.

Nuorten palvelut koottava tarvelähtöisesti yhdelle luukulle

Nuorten työpajat tarjoavat väylän edetä opinnoissa ja työelämässä. Työpajoilla voi kokeilla ammatteja, miettiä kiinnostavia aloja ja osallistua kuntoutukseen. Työpajavalmennus lisää selvästi nuorten opiskeluhalukkuutta: se innostaa heitä valmistumaan toiselta asteelta ja hakeutumaan jatko-opintoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi jatkaa työpajatoiminnan kehittämistä siten, että toiminta tukisi entistä selvemmin alle 20-vuotiaiden ja perusasteen varassa olevien nuorten opiskelua ja toisen asteen tutkintojen suorittamista. Ministeriön tulisi myös suunnata työpajojen valtionavustukset vahvemmin alueellisen tarpeen mukaan.

Nuorten työpajoilla tulisi panostaa opintoihin ja niiden loppuun saattamiseen

Matalan kynnyksen Ohjaamoissa nuoret saavat yhdestä pisteestä apua esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Parhaimmillaan Ohjaamojen toiminta edistää nuorten työllistymistä pitkällä aikavälillä.

Palvelujen kokoaminen yhteen paikkaan on usein toimiva ratkaisu, sillä etenkin nuorten voi olla vaikea hahmottaa, mistä mitäkin palvelua on saatavilla. Monet nuoret myös kaipaavat kiireetöntä aikuista kuuntelemaan ja neuvomaan erilaisissa elämän pulmatilanteissa ja siirtymävaiheissa.

Sähköinen palvelu ei voi aina korvata henkilökohtaista palvelua

Viime vuosina valtion työvoima- ja etuuspalveluja on digitalisoitu yhä enemmän. Työttömien ja etuuksien hakijoiden tulee rekisteröityä palveluihin internetissä, etsiä avoimia työpaikkoja erilaisista hakupalveluista ja hakea etuuksia sähköisesti. Samalla itsepalvelun ja sähköisten palvelukanavien hallinnan merkitys on korostunut.

2010-luvun alussa työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuden visiona oli ”virtuaalinen TE-toimisto”, ja vuoden 2013 TE-palvelu-uudistus perustuikin pitkälti sähköisten ja muiden palvelukanavien käytön lisäämiseen. Kasvokkainen, eniten henkilöresursseja vaativa palvelu haluttiin keskittää sitä eniten tarvitseville. Samalla TE-toimistojen toimipaikkoja vähennettiin etenkin harvaan asutuilta alueilta.

Henkilökohtainen palvelu ei kuitenkaan ole täysin korvattavissa. Työttömyyden keskimääräinen kesto piteni niissä kunnissa, joista TE-toimiston toimipaikka lakkautettiin. Kaikki asiakkaat eivät ole kykeneviä omatoimiseen ja itsenäiseen työnhakuun tai he tarvitsevat syvällisempää henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta.

Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat usein myös toimeentulotukea, jonka hakeminen on siirtynyt verkkoon. Perustoimeentulotuen hakemiseen liittyy samankaltaisia ongelmia kuin työvoimapalvelujen digitalisointiin: osa asiakkaista ei kykene käyttämään sähköisiä palveluja.

Lisätietoja antaa

Ville Vehkasalo
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Lataa vuosikertomus (pdf)